Moro taas

Aina kannattaa testata itsensä ennen harjoituskauden aloittamista, jotta saadaan myös jotain mustaa valkoiselle peilikuvan lisäksi että miten kehitystä tulee. Paperilta tuloksia on helppo ja mukava vertailla.

Suomesta löytyy muutamia erilaisia tapoja testata,yleisin on varmaan koulustakin tuttu lihaskuntotestit ja cooperin juoksutesti. Toisella saadaan lihaskunto selville ja toinen mittaa aerobista kuntoa.  Tuttuja varmaan jokaiselle ja näitähän tehdään kuntokeskuksissa tänäpäivänäkin. Toimivat erittäin hyvin kehityksen mittarina.

Osa kuitenkin haluaa tietää kehostaan enemmän ja silloin yleensä lähdetään tutkimaan rasvaprosentteja, lihasmassaa, luustoa jne. Tällöin kaivetaan esiin rasvapihdit tai tämän artikkelin aihe eli InBody.

InBody on erittäin helppo tapa mitata kehon koostumus ja tulokset saa heti mittauksen jälkeen printtinä suoraan kouraan suomeksi. Laite kertoo lihasmassan jakauman, rasvat, luut, nesteet jne. Eli saadaan aika kattava raportti henkilöstä. Tämän avulla treeniä on helppo seurata ja nähdään toimivatko harjoitusmenetelmät. Laite ei tietenkään mittaa aerobista kuntoa vaan keskittyy pelkästään lihasmassaan, rasvoihin ja luihin, eli unelmalaite kuntosaliharjoittelijalle.

Olen tehnyt joku vajaat 300 mittausta kesän 2009 aikana ja laitteella oli erittäin helppo nähdä miten treenit purivat henkilöön ja miten tulosta syntyi. Se myös motivoi ihmisiä harjoittelemaan.

Minun aikaisempi InBody-mittaus lihasmassan jakaumasta kesältä 2009. Nähdään että yläkroppa oli silloin selkeästi edellä jalkoja, katsotaan mikä on tilanne jouluna jolloin teen seuraavan mittauksen.

Minun aikaisempi InBody-mittaus lihasmassan jakaumasta kesältä 2009. Nähdään että yläkroppa oli silloin selkeästi edellä jalkoja, katsotaan mikä on tilanne jouluna jolloin teen seuraavan mittauksen.

Vaikka InBody on erittäin hyvä seurannan väline, niin välttämättä se ei anna aivan oikeaa kuvaa henkilön tasosta, esimerkiksi ammattimaisille kehonrakentajille laite saattaa runsaasta lihasmassasta johtuen antaa hieman ”hassuja” tuloksia, jotka ovat ristiriidassa esimerkiksi pihtimittauksen kanssa. Seuraava askel eteenpäin ja tarkimpaan mahdolliseen mittaukseen on röntgenillä tehtävä skannaus, eli ns. dexa-mittaus. Mutta tämä vaatiikin jo lääkärin lähetteen ja kustantaa selkeästi enemmän euroja. Myös kelluntatestit ovat erittäin tarkkoja, mutta vieläkin hankalempia toteuttaa.

Eli yhteenvetona, tehkää alkutestit ennenkuin lähdette huhkimaan salille tai lenkkipoluille. Kehitystä on kiva seurata paperilta ja tiedetään että homma menee eteenpäin.

– Make