Meno on aika hektistä tällä hetkellä, mutta välillä pitää myöskin rentoutua. Usein kysynkin asiakkailtani, miten he rentoutuvat. Jotkut katsovat telkkaria, jotkut lukevat kirjaa, jotkut viettävät aikaa perheensä kanssa, jotkut surffailevat netissä, jotkut käyvät harrastamassa jotain ei-liikunnallista. Minä rentoudun puolestani pelaamalla.
Olen pelannut oikeastaan aina ja tietokoneet ovat kuuluneet minun päivittäiseen elämään vuodesta 1984-1985 lähtien. (nyt vähän nörttikieltä) Eka tietokoneeni oli Commodore 128 ja sillä peliura lähti liikenteeseen. Olin jo niin edistynyt pikku-Make tuolloin, että siirryin suoraan lerppuaikakauteen ja jätin sen kasettien kanssa veivaamisen väliin kokonaan. Commodoren pelien parissa vierähti ala-aste ja muistelen siirtyneeni PC-aikakauteen joskus 80-luvun lopulla… Ja PC:llä sitten pelailinkin ahkerasti koko teini-iän sekä opiskeluajat. Minusta tuli PC-pelaaja. Kaikki upposi, mutta rakkaimmat pelimuistot jäivät strategia ja rpg-peleistä. Nimet kuten UFO, Fallout, Master of Orion, Doom, Civilization, Dune 2… herättävät hienoja muistoja mielessäni ja pudistelen vain päätäni kuinka paljon edellämainittujen pelien kanssa vierähti aikaa.
Ehkä olen tullut vanhaksi, koska nykyaikaiset pelit eivät enää iske samallalailla. Ehkäpä pelaamista on tullut liian mainstreamea, pelit ovat siloteltuja liikaa nykyajan pelaajalle ja niille kenties haetaan liian isoa yleisöä. Samoin konsolien yleistyminen on vienyt myös rakkaalta PC-alustalta pelaajia, hc-pelaajista on tullut casuaalipelaajia. Pelit ovat tottakai hienompia, isompia ja laajempia… mutta mielestäni nykyajan peleistä on puuttunut se ”jokin”. Ehkäpä sen takia pelaan nykyään huomattavasti vähemmän ja olen todella ronkeli pelien suhteen. Kaikkeen paskaan ei jaksa enää koskea ja tuhlata aikaansa. Pelin pitää olla oikeasti kiinnostava ennenkuin kosken siihen.
Olen edelleen PC-pelaaja, mutta myönnän omistavani myös Pleikkari 3:n. Toisaalta haluan löhötä sohvalla ja iskeä jotain aivotonta konsolimättöä aina silloin tällöin… Tai oikeastaan, PC:lle ei ole tullut enää vuosiin mitään pelaamisen arvoista. Kaikki vähänkin kiinnostava ilmestyy myös konsoleille, joten PC on jäänyt vähemmälle. Viimeksi olen oikein kunnolla pelannut PC:llä joskus 2004(muistaakseni) kun Civilization 4 ilmestyi. Sitä oli kiva läiskiä pari-kolme vuotta, mutta kaikkeen kyllästyy lopulta.
Nyt viime viikolla Play.com:ssa oli kova tarjous Civilization 5:sta, joten menin ja ostin sen PC:lle.
Ensimmäinen PC-peli, jonka olen ostanut todella, todella pitkään aikaan. Civilization sarja on ollut aina hyvä, varsinkin loistava kolmonen ja vielä parempi nelonen ovat jääneet mieliin hyvin tuntuvasti. Sarjan viides osa ilmestyi viime vuonna ja nyt sitten päätin myös hommata sen itselleni. Peli paukahti tänään postiluukusta ja on vielä muoveissaan pöydällä. Civ vaatii keskittymistä, joten täytyy katsoa josko tulevana viikonloppuna ehtisi lyödä pelin tulille ja nauttia jälleen kerran PC-pelaamisesta pitkästä aikaa.
Tärkeintä on, että sinulla on jokin tapa rentoutua. Jokin tapa miten saat ajatukset pois työstä tai muista murheista. Pelaaminen on minun tapa.
t: komentaja-Make